Mike Malibu 55!
VH-00000 ratsuponi 50%, ori musta, 148cm s. 09.08.2008, - ikääntyminen maahantuoja: stud monument
painotus: esteratsastus He A, 130cm ei meriittejä
Yleisesti tämä musta ori on tallin symppis ja todella kovapäinen kaveri jonka kanssa saa välillä oikeasti painia. Ensimmäinen kuva hevosesta on varmasti se että "voi kuinka komea herra" mutta kun siihen tutustuu niin huomaa kuinka jääräpää ja ilkeä hevonen se on. Luja luonteinen ja ei tule toimeen muitten hevosten kanssa vaan ottaa heti yhteen jos laittaa samaan tarhaan. Orin tunnistaa piki mustista silmistä ja mustasta karvasta ja yleensäkkin ori vaan seisää selkä suorana ja pitää korviaan luimussa.
Hoitaessa voi kyllä olla ihan vapaana, sillä jos Miken sitoo se saa kamalan paniikki kohtauksen ja se ei ole yhtään kiva asia. Pienempiä lapsia ei uskolla päästää karsinaan vain kokeneet ratsastajat ja hoitajat saavat orin karsinaan mennä. Harrastaa puremista ja se sattuu kunnolla joten aina aluksi pitää näyttää että kumpi on karsinan päälikkö mutta Mike ei luovuta helpolla ja yrittää tehdä kaikkensa saadakseen tunkeilian pois. Kumminkin antaa harjata jokaisen paikan ja välillä se jopa alkaa hieman pehmistyä mutta kun orille alkaa pehmeällä mussuttamaan kaikkea ihanuuksia se kopauttaa jalkaa maahan ja heilauttaa päätään kun mitään ei olisikaan tapahtunut. Kavioitten kanssa saa tapella sillä ori pitää ne visusti maassa, ja kun jalan saa ylös se laittaa melkeinpä koko painonsa sille jalalle mikä on ylhäällä. Oikea hoitajan "unelma hoitoponi" tai sitten ei. Satulan nähdessä alkaa hieman pyörimään mutta rankasta lapsuuden takia orista onkin tullut tuollainen ja siksi myös aristaa satulaa joten se on laitettava todella kevyesti selkään. Ensiksi kannattaa hieman siltittää selkää ja näyttä ettei se ole niin paha juttu ja sitten laittaa. Mike ei harrasta pullistelemista joten satulavyöän saa helposti kiinni. Suitsien kanssa saattaa hieman nostella päätään mutta sen saa kyllä alas vain tarttumalla tomerasti Miken päähän. Suojia laitettaessa kannattaa olla varovainen ettei ori sitten päätä tönäistä sinua selälteen mutta muuten ihan hyvin.
Ratsastuskentälle tullessa ori käyttäytyy edelleen hyvin etäisesti, ja selkään noustessa se lähtee heti kävelemään ratsastajan päästessä selkään eikä jaksaisi odotella yhtään että ratsastaja säätelesi jalustimia. Käynti on reipasta ja Mikellä on tapana hieman liioitella askenlajien kanssa sillä se nostaa jo käynnissä jalkoja melkein taivaisiin. Kun kootaan ohjia käteen käynti meinaa reipastua mutta siinä auttaa vain pidättäminen. Jokin hoppu orilla aina on, mutta rauhallinen ratsastaja saa sen rentoutumaan aivan ihmeellisen hyvin. Ravi on hienon näköistä, todella pyörivää ja eteenpäin menevää. Osaa käyttää takapäätään ja ravissa ratsastajan pitää osata joustaa pitkille askeleille. Laukka on myös aika pitkäaskeleista poniksi, mutta todella pehmeää kumminkin. Menee automaattisesti muotoon oli sitten kyseessä esteratsastus tai koulu, kanadassa Mikellä oli kova koulutus jonka takia poni menikin hieman pilalle ja siksi se on niin vaikealuonteinen. Kouluratsastus sujuu kyllä hyvin mutta puolipidätteitä saa tehdä sitten oikein urakalla. Kaikenmaailman kiemurat onnistuu ja Miken koulutustaso on helppoon a'han asti. Esteratsastus on Miken lempi hommia sillä se innostuu jo nähdessään esteet. Vauhti on aivan päätä huimaavaa radoilla ja varsinkin enne sarjaa saa tehdä pidätteitä ellei sitten halua mennä sitä yhdellä laukalla. Ei kyttää vaan aina menee yli ja harvoin tiputtaa, mutta jos tiputtaa niin yleensä ratsastajan vika. Hyppäisi vaikka talon yli jos pystyisi, kääntyy todella hyvin ja taitaa lyhyet tiet. Maasto on myös hyvin mieleen Mikelle sillä siellä se saa pitää kivaa ja kun pellolle päästään orin korvat menevät eteenpäin ja se lähtee häntäpystyssä laukkaamaan kuin tykki. Kannattaa kumminkin olla varuilla sillä harrastaa pukittelemista maastossa.
Kilpailupäivän koittaessa ori puunataan oikein hienoksi ja sitten alkaa lastaaminen. Traileri ei todellakaan ole mikään herkku paikka vaan Mike tekee kaiken sen eteen ettei sinne tarvitsisi mennä. Mutta yleensä liinan ja kaura ämpärin kera saadaa ori jo puolessa tunnissa koppiin. Ei todellakaan matkustus kaveria voida ottaa mukaan sillä koko traileri kaatuisi sen jälkeen kun Mike alkaa räyhäämään kaverille oli kyseessä tamma, ruuna tai ori. Kilpailupaikalle päästessä Mike on jäykkänä, muttei pidä mitään kauheaa showta. Verryttelyyn mennessä hännässä tietty punainen rusetti sillä muuten takana oleva saa kovat potkut naamaansa. Ahtaat verkat ovat ratsastajan pelko sillä pitää olla niin tarkka ettei mene kenenkään lähelle. Radalle päästyssä ori normaalisoituu ja tekee parhaan suorituksensa, välillä kumminkin saattaa mokaa mutta kaikki sitä tekee. Mike kumminkin yrittää ja se riittää todella hyvin.
Taluttaessa kannattaa aina olla kumminkin tarkkana sillä Mike saattaa tahalleen astua ensiksi varpaille, sitten nousta pystyyn ja riuhtasta itsensä irti. Eli aina naru laitettava leuan alitse mutta yleisesti käyttäytyy ihan kiitettävästi mutta välillä orille tulee olo että olisi pakko päästä vähän reihumaan. Ei kannata taluttaa muitten hevosten lähellä sillä potkua saattaa edelleenkin tulla. Tarhantaa ei voi missään nimessä kavereiden kanssa sillä se on varma että siitä tulee paljon puremista ja potkuja. Kerran kokeiltiin yksi maailman kiltein ruuna laittaa Miken kanssa samaan tarhaan mutta heti kun poni oli tunkeutunut mustan orin tarhaan se hyökkäsi suoraan ruunan kimppuun ja toista kertaa ei edes yritetty. Mike on vaan niin tarkka ettei muut ponit ole sen tarhassa, ja siksi Mikellä on tarha minne muita poneja ei saa viedä vaikka poni itse ei olisi siellä. Laitumellekkaan ei voi päästää kavereiden kanssa joten Mike on sitten pienellä laitumella joka on leikattu isosta laitumesta. Eläinlääkäriä Mike ei haluaisi päästää lähelleen ja on monesti yrittänyt näykkiä tätä mutta kunhan orin piikittää nopeasti niin ei mitään ongelmia. Kengittäessä yksi hankalimmista hevosista mutta onneksi meillä on aina sama kengittäjä joka tietää jo Miken kenkkuilut ja siksi saa nopeasti kengitettyä ponin.. |